Huhheijakkaa!
Elämä on ollut kyllä nyt niin hektistä viime viikot, etten ole tänne
blogiinkaan ehtinyt mitään kirjoitella. Kaikki on vielä pitänyt hoitaa
miinuskaloreilla niin on hermot ollut aika kireellä. Se on jännä, miten
miinuskalorit vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseenkin. Lontoon matka tuli
kyllä niin hyvään saumaan, kirjoittelen teille reissusta vielä lisää
tänne blogin puolelle kunhan ehdin. Isoja asioita on edessä, viikon
päästä ensimmäiset voimanostokisani ja myös blogin kanssa tulossa suuria
muutoksia ensi viikolla. En paljasta vielä enempää, mutta kivoja
juttuja luvassa ;)
Tosiaan
viikon päästä Kontulan kuntokellarissa voimanoston Helsingin
aluemestaruus kisat, jossa kisaan 52-57 kiloisten sarjassa. Kuukausi
sitten alettiin tiputtaa todella hiljaisella tahdilla painoa ja tällä
hetkellä vaaka näyttää 58kiloa. Kilo pitäisi ensi viikon aikana
tiputella nesteistä ja se nyt on aika helppo homma. Lueskelin netistä
kauheita tarinoita siitä, kuinka päivän aikana on tiputettu lähes
kymmenen kiloa nesteitä, jotta mahdutaan painoluokkaan. Onneksi mulla on
viikko aikaa ja vain yksi kilo, se lähtee helposti jättämällä suolan
pois ruuasta ja vähentämällä hiilarit minimiin. Päivä ennen kisoja
sitten kikkaillaan vielä juomaveden määrällä, jos on tarve.
Mulla
on nyt jo perhosia vatsassa, enkä millään jaksais odottaa enää viikkoa.
En lähe niinkään kilpailemaan muita vastaan, vaan hakemaan kokemusta ja
tekemään henkilökohtaisia ennätyksiä. Jokaisessa liikkeessä (penkki,
kyykky, mave) on 3 yritystä, alkupainoksi asetan jonkun varman painon,
toiseen yritykseen jo vähän haastavan rautamäärän ja viimeiseen
toistoon sitten omia ennätyspainoja.
Tämmöistä olin suunnitellut:
Kyykky 90-95-100kg
Maastaveto 100-110-120?kg
Penkki 50-55-60kg
Toi
maastaveto on vielä vähän auki kun pitäs vielä valmentajan kanssa
jutella asiasta, mutta 120kg olis kova. Todennäköstä on, että nousee noi
95-110-55kg, mutta tottakai vikalla yrityksellä kokeillaan vähän
rajoja. Noillakin tulis yhteistulokseks 260kiloa, mikä on mun ikä- ja
painoluokan MM-tulosraja, eli ihan hieno saavutus jo. Itse olisin jo
tyytyväinen siihen, että jonkinlaisen tuloksen sieltä saan, eikä kaikkia
toistoja hylätä! Turha luoda itselleen liikaa paineita, haluan mennä
sinne hyvällä fiiliksellä ja tehdä parhaani, sitten jos epäonnistun niin
voivoi ei se ole maailman loppu... ainakin olisin kokemusta rikkaampi.
Hirveesti olis vielä suunniteltavaa ja tehtävää kisoja varten.
Kisapäivän lämmittelyt ja ruokavalio on vielä suunnittelematta, mutta
jääpähän ainakin ens viikolle vielä valmistelemista.
Hahaa
naurattaa tää kuva. Kaksi viikkoa sitten olin vähän nesteinen ja
lihakset oli kivan pyöreät, nyt peilissä näkyy tommonen ryytyny ja
kuihtunu muija... hymykin jäi johonkin matkan varrella :D
Yritän nyt tsempata ja ehtiä kirjoittaman tänne useammin. Palataan ens viikolla isojen uutisen kera!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti