sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Your body deserves best

Täältä sohvan pohjalta terveisiä. Varotan jo nyt, että luvassa on kilometrin mittainen postaus, joten jos pitkät avautumiset ei kiinnosta, suosittelen jättämään tän postausksen lukematta.

Mua on pikkuhiljaa alkanut ärsyttää kaikki maailman laihdutushehkutukset. Voiko olla rasittavampaa mainosta kuin ''hei me nutrataan''. Joka päivä kuulen joltain kaverilta, tuttavalta tai muulta mattimeikäläiseltä, kuinka alotti diettamaan ja syö nyt vaan keittoa, parsaa, nutrilettiä tai ties mitä ruuankorvikemoskaa. Kerron nyt ihan omien kokemuksien kautta, minkälainen on mun mielestä terveellinen laihdutustapa. Voin suoraa sanoa, että mulla ei ennen ollu mitään hajua, mikä oikeesti on terveellistä ja mikä ei. En myöskään väitä, että tää on ainoa oikea tapa, vaan täysin mun oma mielipide. Ajattelin, että ei sillä ole mitään väliä, mitä syö kunhan se on vähäkalorista niin sillä laihtuu. Jos aloin laihduttamaan söin esimerkiks nuudeleita, mysliä, keittoja tms. Luulin, että riittä kunhan ruoka on vähäkalorista, niin sillä laihtuu. Kuulostaako tutulta? Asia ei todellakaan oo näin mustavalkonen.

Ennen ajattelin, että mitä järkeä on syödä välipalaksi hedelmiä ja rahkaa kun voi sen sijaan syödä suklaapatukan, josta saa samat kalorit tai jopa vähemmän. Tai miks lounaaks ei voi syödä pelkkää nuudelia ketsupin kanssa kun siitä saa samat kalorit tai jopa vähemmän kuin kanasalaatista. En kiellä sitä, etteikö suklaapatukan ja nuudelipussin päivässä syömällä laihtuis... mutta nyt päästään asiaan. Jos syöt suklaapatukan ja nuudelipussin, mitä ravintoaineita niistä saat? Nopeita hiilihydraatteja ja rasvaa. Auttaako ne ylläpitämään sun lihaksistoa? Ei. Pitääkö ne sut kylläsenä? Ei. Kertyykö ne suhun läskinä? KYLLÄ. Onko sulla taas tunnin päästä nälkä? KYLLÄ.


Ihan kauhistuttaa nykyään ajatus siitä, miten ennen söin. Mun mielestä oli ihan fiksua jättää joskus aterioita väliin tai syödä lounaan sijaan vaikka leipä. Ihan hyvin pystyin olla päivän syömättä, eihän siinä mitään pahaa mielestäni sillon ollut. En ymmärttänyt miks muka pitäs syödä monipuolisesti ja säännöllisesti, sillähän lihoaa? Ei, ei ja ei... Jos joku keksii aikakoneen, niin menisin mielelläni kertomaan entiselle minälleni kaiken mitä nykyään tiedän.

Lisäks ajattelin, ettei kuntosaliharjoittelusta oo mitään hyötyä. Jos haluan olla laiha, niin mahdollisimman paljon vaan aerobista liikuntaa niin kyllähän sillä laihtuu. Taas ei, ei ja ei...
Mitä enemmän ihmisellä on lihasta kehossa, sitä enemmän kaloreita polttaa, vaikka vaan makaamalla sohvalla. Mitä enemmän lihasta, sitä enemmän saa syödä, sitä paremmin jaksaa ja hoikempana pysyy. Treenillä saa sen litteän vatsan, hyvän ryhdin ja pyöreän pepun. Pelkällä aerobisella liikunnalla ja vähillä kaloreilla saa kyllä laihan kropan, mutta myös aika epäterveen semmoisen.

Laihduttaminen ei siis toimi periaatteella ''mitä vähemmän kaloreita syöt sitä enemmän laihdut''. Se ei ole niin yksinkertaista. Tottakai sillä laihtuu, mutta se ei ole pysyvää. Luultavasti saa vaan surkastettua lihakset ja kun alkaa taas syömään normaalisti, tulee kaikki takas yhtä nopeasti ja läskinä. Jutta Gustafsbergin sanoin täytyy syödä että laihtuu. Kalorit täytyy osata vain syödä oikeista lähteistä.

Suurin syy miksi halusin nyt tehdä tästä postauksen on se, että oikeesti surullisen moni mun ystävistä ja tutuistakin ajattelee niin kuin mä ennen. Haluaisin, että jokainen jättäis kaikenmaailman pussikeittodietit ja muut hötöt sinne kaupanhyllylle ja laihduttais terveellisesti. Ennen kaikkea laihdutustahti ja -tapa pitäis olla semmoinen, millä jaksaisit elää vaikka koko loppuelämäsi. Sen pitää olla elämäntapamuutos, ei mitään väliaikaista. Kun on saavutettu haluttu paino, se ei tarkoita sitä, että sitten voi jatkaa syömistä samalla tapaa kuin ennen diettiä. Tottakai saa syödä enemmän ja voi ottaa niitä pieniä herkutteluja sinne tänne, mutta ruokailun ja liikunnan peruspilarit pitäisi pysyä kunnossa.

Nyt kun nykyään syön ja liikun säännöllisesti sekä monipuolisesti, jaksan paremmin, pysyn pirteämpänä, vatsani toimii paremmin, jaksan keskittyä, ihoni voi paremmin, hiukseni kasvaa hyvin, mua ei väsytä koko ajan ja olen hoikempi. Mä en voi edes käsittää sitä, kuinka paljon paremmaks mun oma hyvinvointi on mennyt, kun oon alkanut syömään hyvin. Enään liikkuminen ei oo mulle sitä pakko pullaa, eikä syöminen kaloreiden laskemista.


Voisin kirjoittaa tästä aiheesta loputtomiin, mutta toivottavasti tämä teksti edes vähän avasi teidän silmiä. Älkää yrittäkö mennä sieltä, mistä aita on matalin. Laihdutus on yksi niistä asioista mihin pitää sitoutua, eikä vaan yrittää päästä helpolla.

-Miia

5 kommenttia:

  1. Ihana postaus, tosi hyvin kirjotettu! :)

    VastaaPoista
  2. Mahtava postaus :) Ja hei, unohdin kommentoida tonne meikkipostaukseen, että tee ihmeessä arki- ja juhlameikki postaukset! Munkin pitäisi vielä tehdä se juhlameikki. :)

    VastaaPoista
  3. Voi kiitos! Joo katotaan jos saan josku aikaseks tehtyä, jos semmonen kerta kiinnostaa :)

    VastaaPoista
  4. Pitäisi itekkin hankkii parempia meikkejä, onneks Kerli on töissä sokkaril ni se on luvannu auttaa mua :D

    VastaaPoista