torstai 31. lokakuuta 2013

A goal without plan is just a wish.

Oon mun ystäviltä saanu hirveesti kyselyitä, mitä niitten pitäis tehdä kun haluaa laihtua muutaman kilon. Olen aiemmissa postauksissani jo kertonut siitä, kuinka monella ihmisellä ei ole mitään hajua kuinka pitäisi laihduttaa. Ja itsekin tarvitsen välillä vähän muistutusta siitä, mitä mä nyt olenkaan tekemässä. Kasasin nyt tähän tekstiin kaikki mun mielestä tärkeimmät asiat painonpudotuksessa. Tottakai näitä voi soveltaa omaan elämäänsä vaikka ei painoa yrittäisi pudottakaan.

1. Juo paljon vettä.
Vesi auttaa aineenvaihdunnassa ja tekee olosi kylläisemmäksi. Lisäks se tekee ihostasi, hiuksistasi ja kynsistäsi kauniimmat.

2. Syö oikein.
Paljon proteiinia ylläpitääksesi lihaksia ja tuomaan kylläisyyden tunnetta, tarpeeksi kuituja pitääksesi aineenvaihdunnan yllä ja myös tuomaan kylläisyyden tunnetta sekä kohtuudella hiilareita hyvistä lähteistä auttamaan lihaksistoa palautumaan rasituksesta. Kaikkea tarpeeksi ja silti kohtuudella.

3. Syö tarpeeksi ja säännöllisesti.
Mieti tarkkaan mitä syöt ja millon syöt. Sun ei tarvitse syödä vähemmän, vaan sun tarvitsee syödä oikein. Liian vähillä kaloreilla vain kidutat itseäsi, surkastutat vartaloasi ja loppujen lopuksi sorrut koska sulla vaan on niin kova nälkä. Fiksusti ja säännöllisesti syömällä pidät nälän kurissa ja elimistön toiminnassa.



4. Liiku.
Mietä on monenlaista ihmistä tässä maailmassa ja jokaisella on omat tavoitteensa. Ei siis ole oikenlaista liikuntaa joka sopisi meille kaikille, vaan jokainen liikkuu omien tavoitteidensa mukaan. Maalaisjärjellä pystyy jo päättelemään, ettei kehonrakentaja sekä maratoonari voi treenata samalla treeniohjelmalla. Kun olet asettanut itsellesi realistisen tavoitteen, ota selvää minkälaisella liikunalla pääset tavoitteeseesi.

5. Aseta itsellesi realistisia tavotteita sekä välietappeja.
Ei kannata heti asettaa itselle tavoitetta laihduttaa 10 kiloa. Laihduta ensin viisi kiloa, iloitse onnistumisestasi niin jaksat pudottaa seuraavatkin viisi! Tavoitteet eivät tarvitse välttämättä liittyä painoon. Tavoite voi olla esimerkiksi ''kesään mennessä jaksan juosta 5 kilometriä'' ja seuraava tavoite voi olla ''kesän jälkeen jaksan juosta 10 kilometriä''. Kun asetat välietappeja, tuo onnistumisentunne mahtavan fiiliksen ja se auttaa jaksamaan ja treenaamaan vielä kovemmin!

6. Harrasta liikuntaa, mistä pidät.
Kun alotat laihduttamaan, harrasta semmoista liikuntaa, mitä voisit harrastaa loppuelämäsi. Jos joudut lähtemään lenkille hampaat irvessä ja vihaat lenkkeilyä, niin sun ei ole mitään järkeä lähteä sinne lenkille. Jaksat hampaat irvessä jotakin lajia luultavasti noin kaksi viikkoa, kunnes kylläsyt ja luovutat. Kun harrastat semmoista liikuntaa mistä pidät, tulee luultavasti urheilu pysymään elämässäsi mukana, myös painon pudotuksen jälkeen. Ei kannata luovuttaa missään lajissa ekan kerran jälkeen... kokeile lajia muutaman kerran ja saatat huomata lyhyessäkin ajassa kehitystä ja opit sitä kautta pitämään lajista.

7. Älä masennu pienistä vastoinkäymisistä.
Jos painon pudotus hidastuu, sairastut tai motivaatio katoaa kokonaan, muistele miksi alotit koko projektin. Pienillä vastoinkäymisillä testataan sitä, kenellä on tarpeeksi tahtoa jatkaa. Lopuksi huomaat, että itsensä voittaminen tuo paljon paremman fiiliksen kuin se sohvalle makaamaan jääminen tai juhlissa syöty kakkupala.


8. Älä keksi tekosyitä.
Ei ole aikaa? Ei ole rahaa? Ei tänään pysty? Kuulostaako tutulta? Mä olen sitä mieltä, että jos oikeasti jotain haluaa, sille aina löytyy järjestelemällä aikaa, rahaa ja tahtoa! Tottakai on oikeitakin syitä ettei pysty harrastamaan liikuntaa, sairastumiset, lääkitykset tms.. mutta ne ovat asia erikseen. Jos olet täysin terve, niin olet vain itse itsesi esteenä. Kyllä läski aina selitykset keksii ;)

9.  Anna projektille aikaa, älä odota ihmeitä.
Painon pudottaminen tarvitsee aikaa ja kärsivällisyyttä. Kun asetat itsellesi tavotteita, muista aina, että projekti ei tapahdu hetkessä. Ei kannata hätiköidä, kun laihdutat rauhallisesti ja terveellisesti, tulee painon pudotus todennäköisesti olemaan pysyvä! Laihduttamisessa ei valitettavasti ole oikoteitä.

10. Kunnioita vartaloasi!
Meille annetaan tämän elämän aikana vaan yksi elimistö ja yksi vartalo, arvosta ja kunnioita sitä! Tässä maailmassa on paljon ihmisiä jotka ovat liikuntakyvyttömiä tai sairaita eivätkä pysty pitämään omasta terveydestään huolta. Kun olet täysin terve, voit itse vaikuuttaa omaan hyvinvointiisi. Sun vartalo on mukana aina, kohtele sitä hyvin ja pidä siitä huolta!

Kun sulla on kaikki ylläolevat kymmenen kohtaa kunnossa, hyvä olo ja hoikka vartalo pitäisi tulla jo ihan itsestään!  Nyt paperi esille ja sunnittelemaan itselle parempaa tulevaisuutta ja terveellistä oloa. Itse ainakin tykkään elää niin, että on jotain mitä tavoitella :)

-Miia

8 kommenttia:

  1. Totta every word! Mäki vihdoin pääsen kommentoimaan ja selailee sunki blogia, kun sain koneen korjauksesta!! wuhuu!

    VastaaPoista
  2. Ihan loistavia ohjeita! Itelläni kans kauhea pähkäily päällä, että miten ja mistä alottaa - eiköhän näistä oo jotain apua näin alkavalle :-)

    VastaaPoista
  3. No mä olenkin vähä jo ehtinyt ihmetellä mihin sä oot kadonnut!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Heidi! Ajattlein, et nyt on loistava aika julkasta tää postaus, vaikka viime kesästä ei kauaa aikaa ole.... silti mulla on jo ens kesä mielessä. Joillain voi varmasti olla isompiakin projekteja mielessä mihin vois helposti mennä se vuosikin, joten kun nyt jo alkaa treenaamaan ens kesää varten niin varmasti ehtii kaikki rantakuntoon :D

    Monella kun on ongelmana vielä just toi, ettei tiedä mistä alottaa. Pienillä askelilla ja hitaasti hyvää tulee!

    VastaaPoista
  5. "Kyllä läski aina selitykset keksii ;)" <-- Pistää silmiin aika ikävästi. Kai ymmärrät, että kaikilla ei tosiaankaan ole varaa liikuntaan? Kun ne lenkkitossutkin maksaa aika reippaasti, jos meinaa kulkea samoilla jaloilla vielä vanhanakin. :)) Ja kotona tehty sisätreenikään ei kauaa auta, jos on vain oma paino vastuksena (lisäksi esimerkiksi reilusti ylipainoisilla ei välttämättä nivelet kestä sitä omaa painoa) kun keho tottuu ja alkaa vaatia enemmän vastusta.

    Myönnettäköön, että itselläni on pari ylimääräistä kiloa, joista aion päästä eroon kesään mennessä (huom. paino sanalla "aion"), mutta valitettavasti polveni ei kestä edes perus kävelylenkkiä saati sitten kyykkyjä tms. Jos lähden puolen tunnin lenkille, polveni kipeytyy ja turpoaa, minkä seurauksena en pysty varaamaan painoa jalalle muutamaan päivään ilman uutta turvotusta.

    Lääkärissä on käyty ja mitään ongelmaa ei löytynyt, mutta ei tällainen turvotus kyllä normaaliakaan ole. Nyt opiskelijana ei todellakaan ole varaa yksityiseen lääkäriin, saati sitten erikoislääkäriin (ortopedi tms.), joten liikunta on hyvin vähäistä.

    VastaaPoista
  6. Tottakai ymmärrän, ettei kaikilla ole rahaa yhtä paljon tai on liikuntarajoitteita. Itsekin olen viimeiset 3 vuotta opiskellut ja rahat ovat välillä olleet vähän tiukilla. Liikunta on kuitenkin semmoinen asia, mistä en halua luopua, johon olen valmis tinkimään rahaa jostain muualta. Kannattaa kartottaa ja käyttää hyväksi kaikki halvemmat/ilmaiset vaihtoehdot, esimerkiksi koulunkuntosalit yms. Jos ei lenkkikenkiin ole varaa, löytyy muitakin vaihtoehtoja.

    Itse olen myös viimeiset puolitoista vuotta kärsinyt nivelvaivoista. Sain reaktiivisen niveltulehduksen, jonka takia olin 2012 kesällä viikon sairaalassakin tiputuksessa ja suonensisäisellä antibioottikuurilla. Polven, nilkan, varpaiden ja selän nivelet tulehtuivat niin pahasti, etten pystynyt liikkumaan ollenkaan. En edes käymään töissä. Söin monta kuukautta kortisonia ja edelleen reumalääkettä niveliini. Jouduin puoli vuotta olemaan liikuntakiellossa, jonka jälkeenkin liikkuminen oli todella hankalaa. Jouduin syömään järjettömät määrän kipu- ja tulehduslääkkeiä. Liikkumisen aloitin todella rauhallsesti uimisella/pyöräilyllä sekä muilla nivelystävällisillä liikuntamuodoilla. Nyt niveleni alkaa olla kunnossa ja se on pitkän kuntoutuksen ja niin henkisen kuin fyysisen kamppailun tulosta. Edelleen joudun syömään lähes vuoden reumalääkkeitä... olen monia monia kertoja joutunut ravaamaan läkärissä, reumatologilla, ortopedillä, fysioterapeutilla ja suurimman osan maksanut omasta pussista, kuten lääkkeetkin. Oma terveys on kuitenkin semmoinen asia, mistä olen valmis maksamaan.

    Hienoa, jos olet päättänyt pitää omasta terveydestä huolta. Kehotan aloittamaan rauhassa ja aloittamaan nivelystävällisillä lajeilla. Jos kivut jatkuvat, kannattaa varata aika alan ammattilaiselle. Säästä vaikka hetki rahaa tai pyydä avustusta vanhemmiltasi... uskon että he haluavat auttaa tässä asiassa. Jos kuitenkin liikunta on jostain syystä mahdotona ja haluat silti päästä muutamasta kilosta eroon, onnistuu se pelkästään syömistä tarkkailemalla. Tämä toimisi esimerkiksi myös niillä mainitsemillasi ylipainoisilla, joilla on nivelongelmia. Laske ensin päivittäinen peruskulutuksesi ja yksinkertaisesti syö hiukan vähemmän mitä kulutat. Ylipainoiset voivat aloittaa painon pudotuksen näin ja kun nivelet kestävät painon niin voi aloittaa kevyen liikunnan.

    Olen pahoillani jos ''läski selitykset keksii'' lause on mielestäsi loukkaava, mutta se on vain sanonta, mikä harmittavan usein pitää paikkansa. Jokaiselle ongelmalle on yleensä jonkunnäköinen ratkaisu. Jos joku henkilö taas nauttii ruuasta ja liikkumattomuudesta, on se minulle ihan okei. Se on heidän oma päätöksensä, mitä haluavat tehdä elämällään... en tarkoita, ettei kukaan saisi olla ylipainoinen! Mutta silloin ei ole varaa valittaakkaan niistä kiloista ja keksiä syitä liikkumattomuudellensa. Jos yksinkertaisesti ei vaan jaksa eikä halua, on se ihan okei mulle, en tuomitse. Uskon kuitenkin, että kaiken ikäisille ja kokoisille, lompakon koosta riippumatta, löytyy keino pudottaa painoa, jos sitä oikeasti haluaa.

    Itse olen hyvä esimerkki nivelvaivaisesta, mutta silti liikuntaa rakastavasta ihmisestä. Onhan niitä pyörätuolissakin istuvia tai jalattomia urheilullisia ihmisiä. Erilaisille elämäntilanteille (raha tai terveys huolet) pitää antaa aikaa, mihinkään ei ole kiire. Seison täysin omien sanojeni takana ja uskon, että kaikille löytyy oma tapa harrastaa liikuntaa, jos sitä tahtoo. Tottakai, tämä on vain oma mielipiteeni, ei mikään fakta. Tsemppiä sulle elämäntapaprojektin kanssa, toivottavasti nivelvaivoillesi löytyy syy ja pääset kunnolla liikkumaaan ja kokemaan liikunnan antaman ilon :)

    VastaaPoista
  7. Kiitos erittäin kohteliaasta ja rakentavasta vastauksestasi!

    Kävin torstaina koulun terveydenhoitajalla näyttämässä polveani sekä kertomassa mikä siinä on ongelmana, ja hän epäili oireiden mukaan rustovauriota (ihmettelen kun eivät sitä terveyskeskuksessa huomanneet...). Hän antoi lähetteen ortopedille, mutta valitettavasti lähin ortopedi on yksityinen lääkäri, joten pitää säästää rahaa ennen kuin sinne asti pääsen. Toivon kuitenkin pääseväni sinne mahdollisimman pian, sillä haluaisin palata rakkaan harrastukseni juoksun pariin.

    Aiemmassa kommentissa en sitä sanonutkaan, joten saatoin kuulostaa hieman katkeralta, mutta tosiaan olen harrastanut ala-asteelta asti juoksua aina vuoteen 2009 asti jolloin loukkasin polveni pahasti. Sen jälkeen polvi on ollut todella "kankea" ja nyt viimeisen puolentoista vuoden aikana se on alkanut kipuilla ja turvota rasituksesta.

    Ja nyt olen siis 21-vuotias nuori nainen, joka haluaisi palata liikunnan pariin. :D Syömiset ovat kunnossa, ne mainitsemani pari kiloa ovat tulleet takaisin pelkästään liikkumattomuudesta, koska lopetin liikunnan kuin seinään silloin v. 2009.

    VastaaPoista
  8. Onneksi terveydenhoitaja on ollut tarkka ja osasi epäillä rustovauriota. Useasti terveyskeskuksessa tutkitaan vain pintapuolisesti, eikä välttämättä ehditä/jakseta sulkea kaikkia vaihtoehtoja pois, tämän takia kannaattaa mennä ammattilaisen vastaanotolle kun on mahdollista :)

    Juoksu taustasi selvensikin vähän asiaa! Kaikkein pahinta on kyllä se, kun on tottunut säännölliseen liikuntaan ja joutuu sen jostain syystä lopettamaan. Huomaan ainakin itse, että mieliala heti laskee ja kiukuttelen helposti, jos en pääse harrastamaan liikuntaa. Toi on myös hyvin totta, että muutama kilo kertyy helposti huomaamatta jos jatkaa samalla tavalla syömistä, kun joutuu lopettamaan liikunnan. Toivottavasti saisit polvesi kuntoon!

    VastaaPoista